Viikonloppuna järjestetään SDP:n puoluevaltuusto, joka päättää puolueen ehdokkaista eurovaaleihin. Vaikka lista on vielä suuri salaisuus, on monia nimiä jo julkistettu piirien päätösten tai itse ehdolle asettumisen myötä. Oma piirini, eli SDP:n Pirkanmaan piiri, päätti jo kevätpiirikokouksessaan huhtikuussa asettaa minut ehdolle, joten töitä on ehditty tehdä jo jonkin aikaa. Myös Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK on asettunut tukemaan minua.
Olen saanut ympärilleni hienon tukiryhmän ja ihmisiä monenlaisista taustoista ympäri maan ja kauempaakin. Viimeksi pari päivää sitten slovenialainen toveri lähetti viestiä kysyäkseen voisiko tulla keväällä muutamaksi päiväksi kampanja-avuksi Suomeen. Olen myös saanut valtavasti neuvoja ja kannustusta niin nuorilta kuin vanhoiltakin vasemmistolaisilta toimijoilta, ja aion käyttää kaikkia niitä hyödykseni seuraavan puolen vuoden aikana.
Olen erittäin otettu ja hämmentynytkin kaikesta tuesta ja kannustuksesta jota olen saanut. Olen myös erittäin innoissani siitä, miten ajatukseni Euroopasta on otettu puolueen ruohonjuuritasolla vastaan, kun olen pitkin vuotta kiertänyt erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa ja esittäytymässä. Olen kuitenkin pelotta puhunut siitä mihin uskon: tarvitsemme vähemmän talouskuria korostavaa leikkauspolitiikkaa ja enemmän solidaarisuutta, sekä kasvua tukevaa talouspolitiikkaa Eurooppaan. Tämä on aika kaukana suomalaisen eurokeskustelun valtavirrasta.
Minä uskon Eurooppaan, ja ennen kaikkea eurooppalaisiin. Tarvitsemme vahvan vaihtoehdon nykyiselle oikeiston johtamalle politiikalle. Se tarkoittaa julkisia investointeja kasvuun ja hyvinvointiin kaikkialla Euroopassa leikkausten sijaan. On palattava vanhaan kunnon keynesiläiseen ajatukseen anti-syklisestä talouspolitiikasta, jossa valtion rooli on toimia suhdannetta vastaan, nykyisen myötä-syklisen politiikan sijaan.
Tarvitsemme kasvua ja tarvitsemme valtavia panostuksia työllisyyteen. Euroopassa on käynnissä valtava työttömyyskriisi. Tämä koskettaa ennen kaikkea nuoria. Euroopassa on jo yli 8,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta. Ja vanhasta väittämästä poiketen, nuorisotyöttömyys ei ole lyhytkestoista: jo yli kolmannes nuorista työttömistä on ollut työttömänä yli vuoden. Nuorisotyöttömyys on aikapommi, joka maksaa Euroopan valtioille jo nykyisellään yli 100 miljardia euroa vuodessa. Se on myös suunnaton tragedia, jonka seurauksena Euroopassa on miljoonia nuoria, joilla on hyvin vähän toivoa valoisasta tulevaisuudesta.
Eurooppa on vanheneva maanosa, jolla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kokonaista sukupolvea työttömyydelle, koska poliitikkomme ovat valinneet jääräpäisesti seurata kerran tehtyjä päätöksiä talouskurista, riippumatta siitä mitä todellisuus näyttää niiden toimivuudesta.
Tarvitsemme myös laajaa ja kriittistä keskustelua eurooppalaisen demokratian tilasta. Talouskriisin varjolla on siirretty valtavasti valtaa epädemokraattisille elimille pois eurooppalaisilta hallituksilta. Komissio, EKP ja IMF käyttävät monessa tapauksessa enemmän valtaa kuin EU:n jäsenvaltioiden hallitukset. Tämä ei ole kestävää poliittisesti, eikä moraalisesti. Sen kokoluokan päätökset, joista esimerkiksi Espanjassa tai Portugalissa puhutaan, vaativat demokraattisen hyväksynnän ollakseen kestäviä, tai oikeudenmukaisia. Olenkin sitä mieltä, että valtaa on palautettava kansalaisille. Tosin, minun mielestäni tämä ei tarkoita EU:sta vetäytymistä, vaan esimerkiksi ainoa demokraattisesti valitun EU-instituution – Euroopan parlamentin – roolin vahvistamista.
Minun unelmani on se, että jokainen eurooppalainen saisi nauttia pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Jokaisella lapsella olisi oikeus päivähoitoon, maksuttomaan peruskouluun tai kouluruokaan. Jokaisella vanhuksella olisi turvattu eläke ja myös hoiva. Haluan universaaleja palveluja kaikille, en köyhäinapua. Meidän on pyrittävä rakentamaan meille suomalaisille itsestään selviä palveluita ja oikeuksia kaikkialle Eurooppaan. Olemme hyötyneet valtavasti unionin jäsenyydestä, ja hyödymme vastakin, mutta vain jos vain osaamme vaatia kunnianhimoa päättäjiltämme. Suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin vaikeassa tilanteessa, rohkeudella ja lujalla tahdolla. Nyt sitä rohkeutta tarvitaan Euroopassa. Nyt on vaadittava mahdottomilta tuntuvia oikeuksia, koska uuden rakentaminen on aloitettava nyt, vanhan osoittaessa toimimattomuuttaan.
Tästä syystä minä olen halunnut lähteä näihin vaaleihin ehdolle. Haluan pistää itseni likoon vahvan, oikeudenmukaisen, ja erilaisen Euroopan puolesta. Tätä ei kuitenkaan voi tehdä yksin, vaan haluan toivottaa kaikki samoin ajattelevat mukaan kampanjaan. Ollaan yhdessä osa muutosta koko Euroopassa!