Puhuttu Tampereen työväen vappujuhlassa.
Hyvät toverit, hyvät ystävät, Hyvää työväenjuhlan päivää!
Viime vuonna Suomi muisti historiamme synkintä hetkeä, jolloin pieni kansamme kääntyi toisiaan vastaan. Hetkeä, jolloin nälkä, järkyttävä eriarvoisuus, toivottomuus ja niitä kohtaan koettu välinpitämättömyys johtivat kansan kahtia jakautumiseen, sotaan, hirmutekoihin ja vankileireihin.
Kun viime vuosi oli sisällissodan muistovuosi, voimme tänä vuonna keskittyä siihen, miten tämä pieni kansa lähti traumaattisen kokemuksen jälkeen hiljalleen rakentamaan uutta. Miten sisällissodan runtelemasta, valtavia menetyksiä kokeneesta ja takapajuisesta maasta kehittyi yksi maailman hienoimmista hyvinvointivaltioista. Paikka, joka säännöllisesti nostetaan maailman kärkeen erilaisissa mittauksissa, oli sitten kyse elämänlaadusta, hyvinvoinnista, koulutuksesta, lapsuudesta tai onnellisuudesta.
Ystävät,
Tämä hyvinvointivaltio on rakennettu luottamuksen ja yhteistyön varaan.
Luottamuksen ihmisiin, yhteiskuntaan ja toisiimme.
Suomalainen yhteiskunta voi olla ylpeä demokratiastamme. Sen iästä, laajuudesta ja toimivuudesta. Yhteiskuntamme muuttuu demokraattisesti vaalien ja niissä valittavien vaihtoehtojen kautta.
Tämä kevät on poikkeuksellinen kaksien vaalien vuoksi. Eduskuntavaaleista on vain reilut kaksi viikkoa. Ja jo reilun kolmen viikon päästä edessä on eurovaalit.
Eduskuntavaaleissa näimme toiveen muutoksesta. Erityisesti Sipilään ja Keskustaan liitettyyn eriarvoistavaan, kovaan ja kylmään politiikkaan haluttiin muutosta. Vaalien suurimmat voittajat – SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto – tarjosivat toisenlaista vaihtoehtoa.
Samalla äänestäjät tekivät myös muita valintoja. Ennen vaaleja meille kerrottiin, että äänestämme erityisesti maahanmuutosta tai suhtautumisesta Eurooppaan, ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin.
Äänestäjien vastaus oli selvä: yli 80 % suomalaisista valitsi inhimillisyyden, yhteistyön ja tulevaisuuden vihan ja vastakkainasettelun sijaan.
Ylivoimainen enemmistö suomalaisista äänesti puolueita, jotka uskovat ilmastonmuutoksen olevan totta. Me äänestimme kansainvälisten sopimusten noudattamisen, ihmisoikeuksien ja rakentavan Eurooppa-politiikan puolesta.
Ystävät,
Tämä meidän on hyvä muistaa, kun kaikkein kovimpaa huutavat koittavat väittää muuta.
Suomalaiset äänestivät luottamuksen, yhteistyön ja kaikkien yhteiskunnan jäsenten mukaan ottamisen puolesta.
Hyvät toverit,
Hyvinvointivaltiomme on hieno saavutus, joka on rakennettu vuosikymmenten saatossa kovalla työllä. Se ei kuitenkaan ole valmis tai muuttumaton. Meidän on jatkuvasti uudistettava, parannettava ja puolustettava sitä, jotta se säilyy myös lapsillemme.
Meidän on myös varmistettava, että yhteiskuntamme on kestävä. Kestävä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti. SDP pyrkii nyt rakentamaan hallitusta, joka ottaa kestävän kehityksen tosissaan ja haluaa rakentaa maata, joka on kestää myös seuraaville sukupolville.
Ilmaston lämpeneminen on totta ja mikäli emme pysty vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen, voimme saman tien lakata murehtimasta myös kaikesta muusta. Jos jatkamme nykyisellä polulla, seuraukset ovat katastrofaaliset jo minun elinaikanani.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä toimenpiteitä kritisoidaan usein vetoamalla Suomen pienuuteen ja pieneen osuuteen globaaleista päästöistä.
Suomen päästöt henkeä kohden ovat kuitenkin suuret. Ne ovat yli EU-maiden keskiarvon ja lähes kaksinkertaiset maailman keskiarvoon verrattuna.
Sen sijaan, että odotamme muiden toimivan voimme olla edelläkävijöitä, kuten olemme aina olleet. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota, peruskoulua tai neuvoloita, ei olisi luotu, jos olisimme ajatelleet, että pieni ei pysty tai sen ei kannata.
Suomella on kykyä toimia mallina hiilineutraalista yhteiskunnasta ja olla kehittämässä ja viemässä maailmalle ratkaisuja, joilla tämä toteutetaan. Voimme myös hyötyä korkean osaamisen työstä, jota ilmastonmuutoksen torjuminen meille luo.
On kuitenkin tärkeää, että kun vastaamme aikamme suurimpaan haasteeseen, teemme sen oikeudenmukaisesti. Vaikka pyrimme muuttamaan kulutustottumuksia, emme halua hyvinvoinnin laskevan. Jokaisen meistä on pysyttävä mukana muutoksessa ja siirtymän hiilineutraaliin yhteiskuntaan on oltava sosiaalisesti kestävä.
Hyvät ystävät,
Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta on tasa-arvoinen ja onnellinen yhteiskunta. Suomi ja muut Pohjoismaat komeilevat toistuvasti kansainvälisten onnellisuus-mittausten kärjessä. Syy tähän on yhteiskuntiemme tasa-arvo ja luottamus. Jokaisella meistä on ollut usko ja luottamus siihen, että elämä ja yhteiskunnan turvaverkko kantavat.
Tätä uskoa on viime vuosina nakerrettu.
Viime hallituskaudella hyvinvointivaltiota purettiin leikkaamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ja niiltä, jotka tuesta eniten hyötyisivät.
Hallitus leikkasi eläkkeistä, opintotuesta, työttömyyystuesta ja sosiaaliturvasta. Se leikkasi ammatillisesta koulutuksesta niin, että koko toinen aste on nyt kriisin partaalla. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkaminen koskee kaikkein kovimmin niihin lapsiin, jotka varhaiskasvatuksesta eniten hyötyvät.
Laaja, kattava hyvinvointivaltiomme, joka on turvannut jokaisen mahdollisuudet elämässä, on kokenut kovia kolauksia.
Siksi, hyvät kuulijat,
Onkin todella tärkeää, että tuleva hallitus ottaa sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tosissaan.
Meidän on muistettava, että talous ja markkinat ovat hyvinvointia palvelemassa, ei päinvastoin.
Me tarvitsemme uskoa sosiaalisiin investointeihin ja siihen, että ihmisten hyvinvointiin, koulutukseen ja osaamiseen panostaminen tuottaa enemmän kuin vie. Meidän on siirrettävä valtion toiminnan painopistettä kohti markkinoiden toiminnan aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyä niiden korjaamisen sijaan.
Erityisesti meidän on panostettava luottamuksen palauttamiseen ja sopimisen kulttuurin uudelleen rakentamiseen. Sanelulla ja pakolla ei tätä maata ole rakennettu eikä rakenneta tulevaisuudessakaan.
Hyvät toverit,
Vappu on työväen juhla.
Tänään onkin hyvä muistuttaa siitä, miten paljon meillä on vielä tehtävää työntekijöiden aseman parantamiseksi. Edessämme on eurovaalit ja pian myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.
Euroopan taso onkin oikea taso työntekijöiden oikeuksista puhuttaessa ja niitä puolustettaessa. Jo nyt suuri osa työmarkkinoihin, työsuojeluun tai työntekijöiden tasa-arvoon liittyvästä lainsäädännöstä päätetään EU:ssa. Tulevaisuudessa yhä enemmän.
Työn muuttuessa ja uusien työnteon tapojen ja ilmiöiden levitessä, emme voi enää turvata työntekijöiden oikeuksia vain kotimaan tasolla.
Esimerkiksi alustatalouden työssä työn teettäjä ja palkan maksaja on yhä useammin ulkomainen alusta, jonka liiketoimintamalliin kuuluu työnantajavelvotteiden välttely. EU on riittävän suuri yhteisö luodakseen pelisääntöjä näille uusille ja muuttuville työmarkkinoille.
EU on myös riittävän iso asettaakseen pelisääntöjä markkinoille ja rajoittaakseen haitallista kilpailua. EU voi määrittää yhteiset minimit yritysverotukselle tai puuttua verovälttelyyn. Se voisi luoda maailmanlaajuisia standardeja ja torjua ilmastonmuutosta. Tai se voi turvata jokaiselle nuorelle osallisuuden yhteiskunnassa eurooppalaisen nuorisotakuun kautta.
Jos sen päättäjät niin haluavat.
Siksi on elintärkeää, että me, jotka haluamme puolustaa työntekijöiden oikeuksia, emmekä purkaa niitä, äänestäisimme eurovaaleissa.
Että meidän, jotka haluamme varmistaa ay-liikkeen aseman, turvata jokaiselle työntekijälle saman palkan samasta työstä kaikissa EU-maissa, tai luoda uusia työkaluja kuten kanneoikeuden, ääni kuuluisi päätöksenteossa.
EU on vuosikymmeniä ollut työelämän tasa-arvon edelläkävijä. Miesten ja naisten välinen palkkatasa-arvo säädettiin EU:ssa jo 50-luvulla. Tänä keväänä parlamentti hyväksyi työolodirektiivin, joka rajoittaa nollatuntisopimuksien käyttöä. Toimi, johon Suomessa emme ole kyenneet.
Me tarvitsemme vahvan Euroopan unionin, joka pystyy turvaamaan kansalaistensa oikeudet. Siksi tarvitsemme myös Euroopan parlamentin, joka haluaa rakentaa purkamisen sijaan.
Ystävät,
Trump, Brexit ja Le Pen ovat mullistaneet monen eurooppalaisen uskon perinteisten puolueiden ja erityisesti vasemmiston kykyyn tarjota vastauksia aikamme ongelmiin. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut ja kova äärioikeisto on nostanut kannatustaan.
Tässä paineessa meidän on pysyttävä varmoina. Ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen rooli yhteiskunnan uudistajana ja koossa pitäjänä on nyt tärkeämpi kuin vuosikymmeniin.
Vasemmisto ei koskaan voi menestyä populismilla tai yksinkertaistuksilla ja kansalaisten älykkyyden aliarvioinnilla. Mikäli pyrimme miellyttämään koväänisimpiä populisteja muuttamalla vuosisataisen aatteemme peruspilarit solidaarisuudesta tai tasa-arvosta, häviämme varmasti.
Niin Suomessa kuin Euroopassa, me rakennamme sille työlle, josta hieno historiamme kertoo, mutta katsoen tulevaisuuteen, pelkäämättä muutosta. Yhteiskunta ja sen tarpeet muuttuvat, työväenliike on aina ollut edistyksen, uudistuksen ja tulevaisuuden liike.
Tänään me tarvitsemme kipeästi luottamusta. Luottamusta ihmisiin, yhteiskuntaan, toisiimme. Luottamusta tulevaisuuteen ja siihen, että myös lapsillamme on mahdollisuus rakentaa omaa yhteiskuntaansa.
Sen luottamuksen rakentaminen vaatii politiikkaa, joka lisää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja pitää kaikki mukana. Tarvitsemme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan, jossa jokaisella on paikka ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä.
Työväenliike on myös aina ollut vapauden liike. Ihmisillä voi olla aito vapaus valita elämänsä suunta vasta, kun jokapäiväinen elämä ei ole pelkkää selviytymistä. Kun hänellä on aito mahdollisuus valita elämänsä polku, koulutus, ammatti ja yhteiskuntaan osallistumisen muodot. Kun hänellä on tarvittavat välineet itsestään ja perheestään huolehtimiseen.
Ja sen vapauden, sekä luottamuksen puolesta työväenliike, niin poliittinen kuin ammatillinenkin, on taistellut maailmanlaajuisesti.
Jotta missään emme enää olisi tilanteessa, jossa emme näe vaihtoehtoja.
Jotta kenenkään ei tarvitsisi lähteä pakoon tai kääntyä naapuriaan vastaan.
Jotta jokaisella olisi riittävästi uskoa tulevaisuuteen, jotta voimme rakentaa rikkomisen sijaan.
Historiamme asettaa meille tänään saman velvollisuuden kuin niin monta kertaa aiemminkin: meidän, yhdessä, on luotava tulevaisuus!
Kiitos ja hyvää vappua!
