Kuluneella viikolla on kulttuuri ollut esillä monin tavoin. Meillä Tampereella petyttiin, kun kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 valittiin Oulu. Torstaina taas tapahtuma- ja kulttuuriala osoitti mieltään Helsingissä alan toimintaedellytysten puolesta.
“Kulttuuri on itseisarvo. Se on sivistystä ja tapamme elää.” Näin kulttuurin merkitystä yhteiskunnalle kuvasi Matias Mäkynen torstain mielenosoituksessa. Paremmin en olisi itse voinut asiaa kuvata. Meidän on tuettava ja turvattava kulttuuria ja varmistettava sen nousu pandemian jälkeen. Eikä vain pandemiasta, vaan meidän on turvattava kulttuurin toimintaedellytykset kestävästi, myös rahapelivoittojen vähentyessä. SDP on sitoutunut tavoitteeseen käyttää yksi prosentti valtion budjetista kulttuuriin ja tätä pitää edistää pitkäjänteisesti.
Kulttuuri on myös todella vahvasti kuntien asia. Itseasiassa kunnat ovat suurempia kulttuurirahoittajia kuin valtio.
Tampere on monin tavoin hieno kulttuurikaupunki. Vuonna 2026 emme ole Euroopan kulttuuripääkaupunki, mutta ehkä status onkin tarpeellisempi Oululle, kuin Tampereelle, joka on monin tavoin edelläkävijä kulttuurin toimintaedellytyksissä ja ylipäätään kulttuurikaupunkina. Kulttuuriasiat tulevat myös jäämään sote-uudistuksen jälkeen kunnille ja ovat siksikin tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa kuntien ja kaupunkien toimintaa.
Kulttuuri on tärkeää itseisarvoisesti, mutta myös koska sen harrastaminen lisää hyvinvointia ja kulttuuritarjonta tekee kaupungista elinvoimaisen ja vetovoimaisen paikan. Kulttuurin saavutettavuus ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan siihen on panostettava niin lasten, kuin vanhustenkin osalta.
Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus edes yhteen harrastukseen. Harrastaminen tukee sekä oppimista, että tarjoaa sosiaalisen ympäristön ja taitoja, jotka edistävät osallisuutta ja torjuvat syrjäytymistä. Tampereella tulee ottaa käyttöön harrastustakuu ja mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastaminen, oli se sitten liikunta-, tiede- tai taideharrastus. Korona-aika on näyttänyt selvästi, miten tärkeitä harrastusten tuomat sosiaaliset suhteet ovat. Osana jälleenrakennusta meidän on erityisesti panostettava jokaisen mahdollisuuteen harrastaa. Tein itse vuosia töitä Sorin Sirkuksella lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksen ja sosiaalisen sirkuksen parissa. Kulttuuriharrastus on niin yhteisöllisyyden, rohkeuden ja itsetunnon kohottamisen kuin toisten kohtaamisen väline. Kulttuuriharrastamista ja kulttuurin toimijoita pitää Tampereella tukea jatkossakin. Meillä on mahtavia taiteen perusopetusta tarjoavia toimijoita, joiden resursseista huolehtimalla yhä useampi lapsi ja nuori voi päästä kiinni tärkeään harrastukseen.
Kulttuuri, ja ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen jäävät kuntien vastuulle sote-uudistuksen toteutuessa. Kulttuuri ja terveys tukevat luontevasti toisiansa. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tuleekin tukea nykyistä laajemmin, se luo hyvinvointia ja säästää muualta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi taidetoiminnan viemistä niin vanhusten palvelutaloihin kuin sairaaloihin, kouluihin ja muihin kaupungin toimintoihin. Päiväkotien ja koulujen taidetoiminnassa Taidekaari ja erilaiset taidetoiminnot ovat merkittäviä hyvinvoinnin lisääjiä.
Kirjastoista on huolehdittava ja niille on turvattava riittävät toimintaedellytykset myös kehittää ja laajentaa toimintaansa. Teattereiden, museoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden tukemisessa on otettava huomioon myös esteettömyys ja mahdollisimman edullisten kulttuurielämysten tarjoaminen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nauttia taiteesta ja kulttuurista.
Tampere ei ole kulttuurikaupunki ilman taiteilijoita ja muuta kulttuurin työväkeä. Kaupungin onkin tuettava kulttuuria ja taiteilijoita myös varmistamalla työtilojen ja kulttuuritilojen riittävä määrä. Hiedanrannan kehittämisessä on pidettävä kulttuurialan toimijat mukana ja varmistettava, että tiloja toimintaan löytyy muualtakin. Ylipäätään Tampereen pitäisi tukea pitkäjänteisesti tapahtumia, festivaaleja ja muuta kulttuuritoimintaa, koska se lisää myös kaupungin vetovoimaa ja tuo vierailijoita, iloa ja eloa koko kaupunkiin.
Ja mitä tulee pandemian jälkeiseen aikaan ja kulttuurialan jälleenrakentamiseen, voi kaupunki tukea kulttuurialaa monin tavoin. Suorien tukien, tilojen ja avun lisäksi esimerkiksi kaupungin työntekijöiden kiittäminen kulttuurisetelein toimii sekä kiitoksena työntekijöille että tukena liikunta- ja kulttuuritoiminnalle.