Eilen alkoi kuntavaalien ennakkoäänestys ja sosiaalinen media on täynnä äänestyskehotuksia ja -suosituksia. Jaoin sellaisia itsekin. Samalla mietin, että mitä oikeus äänestää, demokratia ja erityisesti vielä kuntademokratia minulle merkitsee. Miksi pitäisi äänestää?
Viime kuntavaaleissa alle 60% äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Nuorista harvempi kuin yksi kolmesta äänesti ja nuorista aikuisistakin vain 40%. Luvut ovat hätkähdyttäviä. Kun kuitenkin nuoret, nuoret aikuiset ja erityisesti lapsiperheet käyttävät valtavasti niitä palveluja, joista kuntavaaleissa päätetään.
Pidämme ehkä demokratiaa itsestään selvyytenä, tai emme ole vain löytäneet sopivaa puoluetta tai ehdokasta. Vaalit ovat ehkä huonona aikana, kiire estää osallistumisen, tai vaikkapa lomamatka. Syitä on varmasti monia, mutta huolestuttavan monella sellainen löytyy ja äänestäminen jää.
Omassa kuplassani some-keskusteluissa on tarjottu vastaukseksi esimerkiksi äänioikeuden pitämistä itsestään selvänä ja siitä seuraavaa aliarvostamista. Itse en usko tähän. Kyllä me tiedämme olevamme etuoikeutettuja saadessamme päättää omista asioistamme ja tiedämme, että sen oikeuden eteen on jouduttu myös taistelemaan.
Demokratia merkitsee eri puhujille myös eri asioita. Monelle sitä symboloi eduskuntavaalien vaalipäivä tai eduskunnan kyselytunti.
Demokratia on muutakin kuin vaalipäivä. Minulle se on erityisesti eri tasoille vaaleilla valittujen päättäjien mahdollisuutta tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, edustaa meitä kaikkia ja päättää asioista meidän puolestamme. Tavallaan se on päätöksenteon delegointia ihmisille, joiden oletan keskittyvän, perehtyvän ja siten osaavan tehdä päätöksiä yhteisistä asioista. Kunnissa se on tarkoittanut esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden päättämiseen tarvittavan tiedon olemassaoloa ja saatavuutta.
Nyt valmisteilla olevaan sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapaus ja sen kylkiäisenä tulevaksi suunniteltu pakkoyhtiöittäminen on yksi demokratiaa vahvasti kaventava voima. Jo nyt Tampereella valtuutetuilla on ollut hankaluuksia saada tietoa kunnan omistamien osakeyhtiöiden asioista, vaikka ne vaikuttavat suuresti valtuustossa päätettäviin asioihin. Sote-uudistuksen seurauksena koko valtava sektori ja sen päätöksenteko siirtyisi aikaan, jossa demokraattisesti valituilla päätöksentekijöillä olisi huomattavasti heikommat mahdollisuudet saada tietoa niin palvelujen todellisesta kulurakenteesta, kuin vaikkapa työntekijäkysymyksistä. Ja tämä siis julkisessa omistuksessa olevien yhtiöiden osalta, yksityiset yritykset ovat vielä asia erikseen.
Poliittisten päättäjien tulisi siis päättää sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoista, palveluista ja ihmisten oikeuksista ilman pääsyä todellisen tiedon piiriin. Tämä on mahdoton yhtälö ja antaa aihetta huoleen demokratiamme kestävyydestä. Se, että vaaleilla valittu päättäjä voi vapaasti päättää asioista, ei olekaan itsestään selvyys.
Sote-uudistus myös siirtäisi päätöksenteon kunnista maakunnan tasolle. Miksi tämä siis olisi kuntavaaliasia? Yksinkertaisuudessaan siksi, että asiaan voidaan vielä vaikuttaa. Tulevilla valtuustoilla on rooli uudistuksen valmistelussa. Vaalit myös näyttävät suuntaa sille hyväksymmekö me kuntalaisina tulevat muutokset. Sote-uudistus lienee puhutuin asia vaalitilaisuuksissa ympäri maan. Kysymys on palveluista, mutta myös demokratiasta. Ne eivät ole itsestään selvyyksiä.